Historia

 

Pohjoismainen kirjastoviikko Iltahämärä

 

- josta tuli myös Aamuhämärä

 

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

 

Elokuussa 1995 uusi pohjoismaisten kirjastojen PR-yhdistys järjesti ideointiseminaarin Kööpenhaminassa. Seminaari päättyi kokoukseen, jossa kehiteltiin ideaa yhteisestä pohjoismaisesta kirjastotapahtumasta. Tavoitteena oli saada näkyvyyttä pohjoismaiselle kertojaperinteelle.

 

Kyseisessä kokouksessa syntyi Iltahämärän kantava idea. Kuten vanhoina aikoina, ihmiset kokoontuisivat hämärässä kaikkialla Pohjolan kirjastoissa lukeakseen ja kuunnellakseen pohjoismaisia kertomuksia. Oli luontevaa ajatella, että tapahtuma sijoittuisi vuoden pimeimpään aikaan marraskuulle. Samalla kellonlyömällä sammutettaisiin kirjastojen valot ja huolella valittu teksti - sama koko Pohjolassa - luettaisiin kynttilänvalossa kuulijoille. Nimi tapahtumalle oli selvä, pohjoismaiseen perinteeseen pohjautuva: Kura skymning; Skumringstid; Í skýmingini; Skumrigstime; Í ljósaskiptunum: Eahketveaigin; Taarsiarsaartalernera; Iltahämärässä (jätämme lukijan selvitettäväksi, mikä on mitäkin kieltä). Valitun tekstin tuli myös mielellään olla käännetty mahdollisimman monelle pohjoismaiselle kielelle.

 

Idea ei ollut aivan uusi. Pohjoismaisten kirjastojen PR-yhdistys aloitti vuonna 1995. Mutta jo 1993 olivat markkinoinnista vastaavat kirjastonhoitajat kokoontuneet pohjoismaiselle kurssille Kööpenhaminaan ja alkaneet intensiivisesti suunnittelemaan pohjoismaista yhteistyötä alallaan. Jo alusta asti mukana oli idea vuosittaisesta pohjoismaisesta kirjastoviikosta.

 

1995 kaikki kansalliset Norden-yhdistykset työskentelivät Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman monivuotisen projektin parissa. Projektin tavoitteena oli vahvistaa pohjoismaista identiteettiä ja inspiroida erilaisia yhteistyökuvioita Norden-yhdistysten ja koulujen, kulttuuriyhdistysten, kirjastojen yms. välille. Projektin nimi oli Nordliv ja painotus oli paikallisessa toiminnassa.

 

PR-yhdistyksen ja Norden-yhdistysten intressit kohtasivat kokouksessa Kööpenhaminassa elokuussa 1995. Kokous johti siihen, että PR-yhdistys ja Norden-yhdistykset muodostivat yhteisen työryhmän jatkamaan suunnittelua. Tämä pohjoismainen työryhmä koostui pohjoismaisten kirjastojen PR-yhdistyksen hallituksesta sekä edustajista kaikkien maiden ja itsehallintoalueiden Norden-yhdistyksistä.

 

Ensimmäistä Pohjoismaista kirjastoviikkoa vuonna 1997 suunniteltiin nimellä Skura skymning - Ordet i Norden. Projekti sidottiin tiukemmin Nordliv-projektiin, joka oli päättymässä saman vuoden lopulla. Projektin hallinto annettiin Norden-yhdistysten liitolle ja kontaktit muodostettiin Pohjoismaiseen ministerineuvostoon ja NORDBOKiin, Pohjoismaiseen kirjallisuus- ja kirjastokomiteaan. 

 

Norden-yhdistysten liitto otti hoitaakseen projektin johdon ja koordinaattoriksi valittiin Hrafnhildur Jósefsdóttir. Projektin ensimmäinen pääkallopaikka oli siis Islannin Norden-yhdistyksessä.

 

Vuosien kuluessa on muodostunut pysyvä työnjako. PR-yhdistyksen hallitus valitsee vuosittaisen teeman ja tekstit. Joka vuosi julkaistaan myös ideakatalogi. Yhdistys vastaa myös tiedotuksesta ja kontakteista kirjastoihin, kirjoittaa artikkeleita kirjastoalan julkaisuihin yms. Norden-yhdistysten liitto taas hoitaa hallinnon. Kaikkien maiden Norden-yhdistykset kannustavat paikallisyhdistyksiään aktiivisesti osallistumaan tapahtumaan ja monilla paikkakunnilla tämä on poikinut käytännön yhteistyötä paikallisten kirjastojen kanssa projekteissa, joissa Norden-yhdistykset jakavat tietoa naapurimaista.

 

Kirjastoviikon sivuihin www.bibliotek.org on panostettu paljon. Sivuilla kerrotaan teemasta, teksteistä ym. ja siellä julkaistaan myös vuosittainen ideakatalogi. Kirjastot voivat ilmoittautua kirjastoviikolle sivuillamme ja samalla tilata PR-materiaalia paikallisiin tapahtumiin.

 

1997 tuotettiin informaatiovihko kirjastoille viidellä kielellä ja juliste 8 kielellä (tanska, suomi, fääri, grönlanti, islanti, pohjoissaame, norja ja ruotsi) sekä vastaava postikortti. Myöhemmin on vuosittainen materiaali koostunut julisteesta ja postikortista lyhyine teksteineen jokaisella kielellä.

 

Iltahämärää ajateltiin alusta alkaen aikuisten tapahtumaksi. Mutta vuonna 1999, jolloin tekstiksi valittiin Vaahteramäen Eemeli, tulivat lapsetkin mukaan. Siitä lähtien heille on valittu oma tekstinsä ja oma aikansa - Aamuhämärä kouluissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa. Pohjolan käsitettä on myös vuosien kuluessa laajennettu. Baltian maat liittyivät projektiin jo aikaisessa vaiheessa ja 2003 mukaan ilmoittautui yksi kirjasto Shetlannista ja yksi Orkneystä.

 

Iltahämärästä on tullut suosittu vuosittainen perinne kirjastoissa ja Norden-yhdistysten toiminnassa. Osallistuneiden instituutioiden lukumäärä on parhaimmillaan ollut lähes 3000. Useat kirjastot ja koulut myös toteuttavat tapahtuman ilman erillistä ilmoittautumista. Mikään muu pohjoismainen kulttuuritapahtuma ei ole saanut yhtä paljon huomiota mediassa kuin Iltahämärä. Idea vuodelta 1995 on osoittautunut kantavaksi!

 

Alla kronologinen lista vuosien 1997-2012 teemoista ja teksteistä.

 

1997 Sana Pohjolassa 

 

Koordinaattori: Hrafnhildur Jósefsdóttir, Norden-yhdistys Islanti

 

Vuoden teksti oli katkelma Egill Skallagrímssonsin saagasta, joka kertoo hänen poikansa kuolemasta ja siitä, miten Egil saa surussaan voimaa runoudesta. Parempaa tekstiä tuskin olisi ensimmäiseen Iltahämärään voinut valita. 

 

Vuoden kuvan piirsi islantilainen taiteilija Auður Björnsdóttir.

 

Osallistuneita instituutioita oli jo ensimmäisenä vuotena hienot 1000 kappaletta ja median kiinnostus oli yllättävän suurta. Ensimmäista kertaa pohjoismainen kulttuuritapahtuma herätti niin paljon kiinnostusta. 

 

 

1998   Huumori Pohjolassa 

 

Koordinaattori: Oddur Albertsson, Norden-yhdistys Islanti

 

Vuoden teksti oli katkelma Frans G Bengtssonin teoksesta ' Orm punainen'. Tällä kertaa suuri osa resursseista päätettiin keskittää suurempiin tapahtumiin, jotka herättäisivät valtakunnallisten medioiden kiinnostuksen. Kyseisenä vuonna järjestettiinkin muun muassa viikinkijuhla Tanskan Jellingessä ja viikinnäyttely lapsille Suomessa. 

 

Vuoden kuvan piirsi jälleen islantilainen Auður Björnsdóttir.

 

Osallistuneiden instituutioiden määrä nousi edellisvuodesta. Uutuutena myös Baltia osallistui kirjastoviikkoon ensimmäistä kertaa. Tällä kertaa resursseja panostettiin pohjoismaisen kirjallisuuden ostoon ja sen lähettämiseen Baltian maihin. Jokaisessa Baltian maassa järjestettiin myös muutamia Iltahämärä-tapahtumia, Latviassa jopa seitsemän.  

  

 

1999   Tarinoita ja myyttejä ennen ja nyt

 

Koordinaattori: Anita Löfgren, Pohjola-Norden

 

Vuonna 1999 valittiin kaksi vuoden tekstiä, joista yksi edusti vanhoja pohjoismaisia myyttejä ja toinen oman aikamme urbaaneja legendoja. Tekstit olivat  'Väinämöisen uusi kantele' (Kalevala) ja ote Bengt af Klintbergin teoksesta 'Råttan i pizzan'.

 

Vuoden kuvan piirsi helsinkiläinen Heikki Peron.

 

Osallistuneiden instituutioiden määrä oli hiukan alle 1000. Tukholmassa Iltahämärään osallistui nelisenkymmentä kirjastoa, jotka julkaisivat yhteisen mainoksen päivälehdissä. 

 

 

2000   Lapsi Pohjolassa

 

Koordinaattori: Anita Löfgren, Pohjola-Norden

 

Vuoden teema herätti päiväkotien ja koulujen kiinnostuksen järjestää kirjastoviikon tapahtuma lapsille. Näin syntyi Aamuhämärä.

 

Vuoden teksti oli sama aikuisille ja lapsille. Lastenkirjallisuus nostettiinkin kyseisenä vuonna esille ja vuoden tekstiksi valittiin Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli (kappale 'Lauantai 28. heinäkuuta'). Lindgren täytti 93 vuotta sopivasti juuri kirjastoviikon aikana ja useat lapset ympäri Pohjolan lähettivät hänelle onnittelukortin. 

 

Vuoden kuvan piirsi tukholmalainen kuvittaja Björn Berg, joka on kuvittanut useita Vaahteramäen Eemeleitä. 

 

Osallistuneiden instituutioiden määrä nousi kyseisenä vuonna aina 1400 instituutioon. Lastentapahtumia järjestettiin useissa kirjastoissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Kaiken kaikkiaan osallistujamäärässä tehtiin uusi ennätys. Liettuassa järjestettiin 153 tapahtumaa ja myös Virossa ja Latviassa osallistuneita kirjastoja oli useita. 

 

 

2001   Sanoja ja säveliä Pohjolassa

 

Koordinaattori: Leila Lukander, Pohjola-Norden

 

Vuoden teksteiksi valittiin tällä kertaa kolme laulelmaa, jotka olivat Carl Michael Bellmanin 'Fjäriln vingad syns på Haga', Benny Andersenin 'Svantes lykkelige dag' ja Torbjørn Egnerin 'Piparkakunleipojan laulu'. Viimeinen näistä oli valittu erityisesti Aamuhämärää varten, mikä johtikin useisiin tapaamisiin Myökki-Pyökki-metsän eläinten kanssa. 

 

Vuoden kuvan piirsi norjalainen taiteilija Øivind S. Jorfald.

 

Osallistuneita instituutioita oli 1200, joiden joukossa useita kirjastoja Baltian maista. 

 

 

2002   Pohjolalla on puheenvuoro

 

Koordinaattori: Leila Lukander, Pohjola-Norden

 

Vuonna 2002 juhlittiin Pohjoismaiden neuvoston 50-vuotisjuhlavuotta. Lisäksi oli kulunut 40 vuotta siitä, kun Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran. Tämä vaikutti Iltahämärän tekstin valintaan. Tavanomaisen materiaalin lisäksi kirjastoille jaettiin materiaalia ja tietoa Pohjoismaiden neuvoston palkinnoista. 

 

Vuoden Iltahämärän teksti oli novelli 'De stumma gästerna' färsaarelaisen William Heinesenin teoksesta 'Laterna magica'. Heinesen sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1965.

 

Aamuhämärän teksti puolestaan oli novelli 'Kuusi' Tove Janssonin teoksesta 'Näkymätön lapsi'.

 

Vuoden kuvan piirsi färsaarelainen taiteilija Edvard Fuglø.

 

Osallistuneiden instituutioiden määrä laski noin tuhanteen, mutta useat koulut olivat edelleen aktiivisesti mukana kirjastoviikolla. 

  

 

2003   Meri & Pohjola

 

Koordinaattori: Leila Lukander, Pohjola-Norden

 

Iltahämärän tekstiksi valittiin ote Alexander Kiellandin teoksesta 'Garman & Worse'. aamuhämärn teksti puolestaan oli 'Anngannguujuk - Jättiläisten vankina', vanha grönlantilainen tarina kirjailija H. C. Petersenin modernisoimana. Vuonna 2003 'Anngannguujuk' käännettiin suomeksi, islanniksi, fääriksi, ruotsiksi, saameksi ja englanniksi. Vuonna 2004 teos ilmestyi myös norjaksi. 

 

Vuoden kuvan piirsi ahvenanmaalainen kuvataiteilija Rita Jokiranta.

 

Osallistuneita instituutioita oli 1200. Uutta oli, että mukana oli myös kirjastot Shetlannista ja Orkneysta. Ensimmäistä kertaa mukana oli myös saamelainen kirjasto, joka järjesti Karasjoella Aamuhämärän. 

 

 

2004   Olipa kerran Pohjolassa

 

Koordinaattori: Leila Lukander, Pohjola-Norden

 

Vuoden teksteiksi valittiin sekä lapsille että aikuisille H. C. Andersenin teokset. Aamuhämärn teksti oli 'Ruma ankanpoikanen' ja Iltahämärän 'Ihan varmasti totta', joka on Andersenin myöhempää ja hieman tuntemattomampaa tuotantoa. Tekstien valinta oli myös eräänlainen varaslähtö vuoteen 2005, jolloin Andersenin syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta. 

 

Vuonna 2004 Iltahämärä esiteltiin Göteborgin kirjamessuilla, minkä yhteydessä lanseerattiin satukirja, johon messuvieraat saivat kirjoittaa omia satujaan. Satukirja herätti ihastusta ja kirja on sittemmin kiertänyt eri kirjallisuus- ja pohjoismaisissa tapahtumissa kaikissa Pohjoismaissa. Satuja kirjaan on kertynyt useita ja suunnitteilla on julkaisu, joka sisältää ns. valitut palat saduista. 

 

Vuoden kuvan piirsi tanskalainen taiteilija Flemming B. Jeppesen.

 

Osallistuneita instituutioita oli lähes 1900. Pohjolan ulkopuolisia osallistuneita tahoja olivat Norjan merimieskirkko Sveitsissä ja Tanskalainen koulu Etelä-Brarupissa (Etelä-Schleswig).

 

 

2005   Matkalla Pohjolassa

 

Koordinaattori: Leila Lukander, Pohjola-Norden

 

Vuoden tekstiksi valittiin ote Selma Lagerlöfin teoksesta 'Peukaloinen'. Valinnan myötä teemaksi muotoutui 'Matkalla Pohjolassa'. Peukaloisesta valittiin luettavaksi pätkä, joka käsittelee Visbyta ja Vinetaa. Kyseinen pätkä sopi sekä Ilta- että Aamuhämärään. 

 

Norjassa ja Ruotsissa nostettiin esiin myös Lagerlöfin kannanotto Ruotsin ja Norjan unionin purkautumiseen tasan 100 vuotta aiemmin. 

 

Vuoden kuvan piirsi Ilon Vikland, joka on kuvittanut muun muassa useita Astrid Lindgrenin teoksia. 

 

Osallistuneita instituutioita oli yli 1300. 

 

 

2006 Murha Pohjolassa

 

2006 Pohjoismainen kirjastoviikko juhli 10-vuotista taivaltaan.

 

Koordinaattori: Carl Liungman, Norden-yhdistysten liitto

 

Vuoden Iltahämärän teksti oli ote Arnaldur Indriðasons dekkarista 'Grafarþögn'. Aamuhämärään taas valittiin kappale Ole Lund Kirkegaardin teoksesta 'Frode og alle de andre rødder' ja Gunilla Bergströmin 'Är du feg, Alfons Åberg?'

 

Vuoden kuvan piirsi ruotsalainen kuvittaja Karin Mårtensson (Emmylou).

 

Vuonna 2006 lyötiin ennätykset sekä osallistujamäärässä että lähetetyssä materiaalissa. Osallistuneita instituutioita oli yli 2300. Julisteita lähetettiin osallistujille kaikena kaikkiaan 20 000 ja postikortteja 175 000. Osallistuneista instituutioista hiukan yli 700 oli Baltian maista. 

 

 

2007   Nainen Pohjolassa

 

Koordinaattori: Carl Liungman, Norden-yhdistysten liitto

 

Vuonna 2007 nostettiin esiin pohjoismainen nainen ja hänen asemansa yhteiskunnassa kautta historian.

Vuoden tekstit valittiin teemaa mukaillen naiskirjailijoiden tuotannosta. Iltahämärän teksti oli ote Sigrid Undsetsin romaanista 'Kristin Lavransdotter'. Valittu tekstin pätkä kertoi siitä kun Lavrans Björgulsson saa tietää tyttärensä jättäneen sulhasensa toisen miehen takia. Kyseinen kertomus on vedonnut lukijoihin kautta aikojen ja sen dramatiikka on tunnistettavissa vielä tänäkin päivänä. 

 

Koska 2007 tuli kuluneeksi 100 vuotta Astrid Lindgrenin syntymästä, olivat Aamuhämärän tekstit helppo valinta. Tekstit olivat sekä otteet Lindgrenin teoksista 'Ronja Ryövärintytär' ja 'Peppi Pitkätossu'. 

 

Vuoden kuvan piirsi ahvenanmaalainen taiteilija Jonas Wilén.

 

Osallistuneita instituutioita oli 1900 Pohjolassa ja noin 700 Baltian maissa, joten jälleen tehtiin uusi ennätys osallistujamäärässä. Etenkin osallistuneiden koulujen ja koulukirjastojen määrä nousi vuonna 2007 merkittävästi.

 

 

2008   Rakkaus Pohjolaan

 

Koordinaattori: Carl Liungman, Norden-yhdistysten liitto

 

Vuoden teeman takana oli ajatus valaista Pohjoismaiden suhteita toisiinsa ja pohjoismaalaisten tunteita maihinsa ja naapureihinsa. Ajatuksena oli myös juhlistaa Pohjolaa alueena ja nostaa esiin sen ainutlaatuinen yhteenkuuluvuus ja rauha, joka maiden välillä on vallinnut jo pitkään. 

 

Vuoden Iltahämärän teksti oli tunnetun suomalaisen kirjailijan Eeva Kilven kirjastoviikkoa varten erikseen kirjoittama teksti.

Aamuhämärää varten valittiin Guðrún Helgadóttirin 'Sagan om Flumbra', minkä lisäksi jokaiselle maalle valittiin maakohtainen tekstisuositus Helgadottirin teoksen rinnalle: 

 

RU: Ann-Helén Laestadius: SMS från Soppero
TA: Manu Sareen: "Iqbhal Farooq og den sorte pjerrot"
NO: Klaus Hagerup: Høyere enn himmelen
FI: Virpi Saarinen: "Jäälinnun sulka"
IS: Yrsa Sigurðardóttir: "Þar lágu Danir í því"
GL: Johanne Platous: "Kalaaq og hans venner"
FO: Ólavur Michelsen: "Rossini á Skoradali"
SAM: Risten Sokki: "Mu ártegis eallin / Mitt rare liv"

 

 

2009   Sota ja rauha Pohjolassa

 

Koordinaattori: Carl Liungman, Norden-yhdistysten liitto

 

Pohjola on tänä päivänä maailman rauhallisimpia alueita, mutta nykypäivän tilannetta ovat edeltäneet useat sodat ja konfliktit maiden välillä. Vuoden teeman tavoitteena oli avata historiaa tämänpäivän Pohjolan rauhanomaisuuden takana. 

 

Teemalla haluttiin myös nostaa esiin vuosi 1809, jolloin Ruotsi-Suomi hajosi. Huomiota haluttiin kiinnittää myös Norjan ja Tanskan miehitykseen toisen maailmansodan aikana sekä Pohjoismaiden nykypäivän rooliin rauhanvälittäjinä. 

 

Vuoden Iltahämärän tekstiksi valittin Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin 'Vänrikki Stoolin tarinat', joka käsittelee Suomen sotaa. Lisäksi aikuisille valittiin tanskalaisen kirjalijan Benny Andersenin skandinaavisten kielten sekoituksella kirjoitettu 'Skandinavisk förstås', joka on eräänlainen pohjoismainen rauhanruno. 

 

Aamuhämärn teksteiksi valittiin Astrid Lindgrenin 'Veljeni Leijonamieli' sekä Gunilla Bergströmin 'Alfons och soldatpappan'.

 

 

2010   Maaginen Pohjola

 

Koordinaattori: Carl Liungman, Norden-yhdistysten liitto

 

Vuoden teemalla haluttiin tuoda esiin pohjoismaisten tarujen omaleimaisuutta ja sitä, miten Pohjoismaiden yhteisen myyttiset tarinat  ja luontokuvaukset ovat ovat vaikuttaneet ennen kaikkea fantasiakirjallisuuteen. 

 

Vuoden Iltahämärän tekstit olivat ote John Ajvide Lindqvistin teoksesta 'Ystävät hämärän jälkeen' ja islantilainen runokokoelma 'Edda'. Aamuhämärn tekstit olivat ote maailmankuulun fantasiakirjailija Lene Kaaberbølin teoksesta 'Näkijän tytär' sekä ote islantilaisen Andri Snær Magnasonin teoksesta 'Berättelsen om den blåa planeten'.

 

Kaikki vuoden kirjalijat pystyttiin tällä kertaa myös kutsumaan yhteiseen pohjoismaiseen seminaariin Göteborgin kirjamessuille. 

 


2011   Huumori Pohjolassa

 

Koordinaattori: Carl Liungman, Norden-yhdistysten liitto

 

Vuonna 2011 Pohjoismainen kirjastoviikko juhli 15-vuotista taivaltaan.  

 

Vuoden Iltahämärän tekstit olivat ote Mikael Niemen teoksesta 'Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä', joka kertoo elämästä Tornionjokilaaksossa sekä ote eepoksesta 'Beowulf', joka on vanhin Pohjolaa käsittelevä teksti. Aamuhämärän teksti oli ruotsalaisen Jujja Wieslanderin 'Lehmä saa laastarin'.

 

2012   Moninainen Pohjola 

 

Koordinaattori: Carl-Mikael Teglund, Norden-yhdistysten liitto

 

Vuoden teemalla haluttiin nostaa esiin Pohjolan pitkää historiaa kulttuurisessa ja etnisessä moninaisuudessa. 

 

Iltahämärän teksti oli Miika Nousiaisen debyyttiromaani 'Vadelmavenepakolainen'. Teos kertoo suomalaisesta miehestä, joka muuttaa Ruotsiin ja yrittää kaikin tavoin muuttua ruotsalaiseksi.  

 

Aamuhämärän teksti oli Thorbjørn Egnerin 'Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä' ja valittujen tekstipätkien kautta haluttiin nostaa esiin ajatus kaikkien tasa-arvosta. Lisäksi tekstin valinta oli kunnianosoitus Egnerille, jonka syntymästä tuli 2012 kuluneeksi 100 vuotta. 

 

Uutta vuonna 2012 oli nuorisokategoria, jonka teokseksi valittiin Zlatan Ibrahimovicin omaelämänkerta 'Minä, Zlatan Ibrahimovic' (kirjoitettu yhdessä David Lagercranzin kanssa). Teos kertoo tähtijalkapalloilijasta, joka kasvoi Malmön Rosengårdissa bosnialaisessa perheessä. Zlatanin tarina on noussut symboliksi huonomaiselle lähiölle ja se kuvaa elävästi elämää Rosengårdissa.